13.10.2009 - L’ubu, Rennes (FR)

Hip hip dd mrumm mraa... Burarum. Elikäs. Joo keikkahan oli meillä tänään Ranskassa, Rennes merkkisessä kylässä, patonki. Hyvä keikka ei siinä. Tila näytti kyllä lavalta katsottuna yleisöineen varsin hassulta. Mutta toisaalta taas hyvältä, kun salin takaosa nousi aika paljon niin näytti kuin takimmaisetkin olisivat olleet melko keulilla. Lars veti varsin tiukasti oikkuilevasta kurkusta huolimatta. Ehkä Arin inkivääri-karamellit toimivat sittenkin. Tai sitten se oli Larsin paljon mainostama painkiller eli kuningas alkoholi. Mutta joka tapauksessa. Pikkasen Larsille helpommaksi yritetty muokata setti toimi varsin hyvin. No eipä siinä nyt juuri muokkauksista voitu puhua, kuin Away-merkkinen viisu vaihdettiin vain Excile-vai miten se nyt kirjotettiin-merkkiseen viisuun, että olisi edes vähän vähemmän/ei niin vaativaa laulettavaa bassotaitelijallamme. No, ehkä sitten siitä syystä, että lauluhommat onnistui niin bassokamat oikuttelivat keikan aikana ja basso katosi välillä ihan tyystin. Mutta näitähän vain sattuu. Allekirjoittanut onnistui edellisellä keikalla rikkomaan yhden pellin ja valitettavasti uuden saaminen tien päälle osoittautui mahdottomaksi. Joten nyt sitten mennään ilman sparea loppu rundi. Mikä nyt ei haittaa tietenkään niin kauan kuin loput pellit kestää. Yleisö oli tänään erikoinen, varsin rauhallinen niin kauan, kun joku aina huomasi välillä rokkikukkoilla hieman niin sitten riittikin ääntä ja huutoa ja käsimerkkiä taas hetkeksi aikaa... Tai no mitäpä minä siitä tiedän, kattelen suurimman osan keikasta yleensä seinia ja kattoa... Tokihan sitä nyt pitää välillä yleisöäkin vilkuilla, että onko niillä siellä yhtään hauskaa. Lontoon keikalla oli toki tähänkin tilanteeseen ihan helmi. Joku 1,58:n vaahtosammuttimen mittainen tyttö haukotteli koko keikan ajan eturivissä, joka kyllä nauratti kovin. Tokihan se pisti myös miettimään, että ollaanko tässä oikeesti näin tylsiä. Kai me sitten ollaan! Tämän iltaisen keikkamestan ahtaat backstagetilat olivat aika rokkaria kuluttavat. Mutta siitäkin selvittiin. Ruoka oli tänään loistavuutt, oikeen lautasannoksina pöytiin tarjoiltuna, alkupalasalaatit, kanafilettä riisien sekä kermaisen herkkusienikastikkeen ja punaviinillä höystetyn tomaatin kera ja jälkkäriksi jonkinmoiset suklaapläjäyset. Johan kelpasi rokkarin roikotella! Keikan jälkeen sai jonkun nimmarinkin jopa raapustaa ja itse Veijo Essolla oli niin paljon asiaa, että oli hankala hankkiutua eroon. Tämän iloisen veikkosen seurasta näytti myös Amorphiksen kaverit pääsevän nauttimaan.
Nyt on sitten jo bussin nokka iloisesti kohti Pariisia menossa, ja ilmeisesti myös bussin loppupääkin suurinpiirtein samaan suuntaan. Suurin osa retkueesta näyttäisi rankan välipäivän jäljiltä jo kaivautuneen punkkiinsa, joten kyllähän tästä itsekin voi nykäistä verhot kiinni ja valot pois ja tirsamaahan! Rokken Roflmao!