5.4.2017

4.4.2017 Bochum, Matrix


Bochumin Matrixi oikein mukava, sokkeloinen, vanhaan panimoon rakennettu keikkamesta. Sali aika pitkulan mallinen kapea holvikaarisali. Hieno meininki, rajut soundit. Päivä meni aikalailla vain venuella istuskellessa ja bussissa kirjaa lukiessa. Viereisessä supermarketissa piti tosin asioida, viimeisen kerran vielä 10min ennen keikan alkua, kun tuli päähänpisto, että pitää saada hikinauhat ranteisiin. No eihän siellä sellaisia edes ollut myynnissä mutta saipa ainakin hyvän sykkeen keikan starttiin. Strikerin jälkeinen vaihtoväli meinas taas vähän lavan ahtauden takia mennä säätämiseksi ja saattoihan siinä muutama P:kin lipsahtaa. Setti kasassa ja lavan taakse odottelemaan ja intro saman tien käyntiin. No kun se metrinen nakkimakkara oli siinä säätäessä saatu otsaan niin harmitusta oli vähäh ilmassa mutta Matrixissa erittäin positiivisesti yllättänyt tiistai-iltainen yleisö vei viimeisenki harmituksen rippeen äkkiä mennessään. No ettei nyt ihan liian helpolla olis päästy niin setin toisena biisinä olevan Tool of the devilin alussa tulee lyhyt intro biisiin nauhalta, jonka miksaaja soittaa. No tällä kertaahan siinä pääsi käymään niin, että Mikko unohti stopata soittimensa Toolin intron jälkeen ja se alkoi puskemaan meidän keikka introa sieltä sitten biisin päälle. Tässä kohtaa yritän huutaa Miirolle, että intro tulee korvaan, että äkkiä monitorikanavista kiinni se. No eihän siinä metakassa kukaan mitään kuullut ja sitten, kun se intro oli kasvanut täysiin mittoihinsa niin en kuullut omasta korvamonitoroinnista enää mitään muuta, kuin intron. Oli pakko vain lopettaa biisi kesken... Voitte kokeilla miten helppoa on soittaa jotain toista biisiä, kun korvaan soi joku ihan muu kappale... Melko vaikeaa sanoisin. Ainakin tuolleen primavistana. :D No ainakin tuli pitkästä aikaa koettua tuollainen biisin kesken katkaisu keikalla... Edellisestä kerrasta taitaa olla about 15 vuotta. :D No en kyllä edes muista milloin noin olis käynyt. Matrix oli muuten myös älyttömän kuuma mesta, en muista millon olis noin lyhyen setin aikana hikoillut noin paljon. No keikan jälkeen pientä nestetankkausta ja bussien nenä kohti Ludwigsburgia, jossa suurta odotuksen tunnetta herättää Vintagerumpumuseo, sinne on päästävä!

Ei kommentteja: